keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Sain ompelu/askartelupöytäni valmiiksi viimein.

Ja sitä myötä tämän huoneen toinen puoli valmistui..
Toinen puoli siis tämä, olikin jo aiemmin postauksessa.
 Ja toiselta puolelta huonetta onkin näkymä nyt tämä.



Alle mahtuu nurkkaan kivasti kankaansäilytys arkutkin. Eivät ole enää tiellä. Tästä syystä en halunnut poikkipuuta jalkojen väliin ja se taas saneli pöytälevyn laudan koon. Olisi saanut olla lankkumaisempaakin, mutta kun näillä mentiin, niin lautaa tuli. Pöydässä pikkasen "hankalaa" tai lähinnä aikaavievää oli vaan jalkojen teko. Kivaa tuo nikkarointi. Voi purkaa kaikki agressiot ;)

Muuten tämä nurkka ei nyt valmis ole vielä, kaikki on vaan "roiskastu" sinne,
mutta ajan kanssa..Säilytys ja muut systeemitkin on ihan alkeelliset vielä..
Pöytä onnistui ylättävän hyvin ja siitä tuli ihana.
Just sellainen, kun mielessäni näin.
Pelkistetty, vanhahtavan näköinen ja tyylinen.
Rosoisen viimeistelemätön.
Sellaisia huonekaluja meidän 6 lapsisessa perheessä pitää olla,
muuten saan sydärin joka kolhusta;)
Pöytälevyn laudat saivat harmahtavan rusehtavan sävyn pintaansa,
on samansävyinen, kuin lattia..
Lamput hohkaa keltaista valoa, niin näyttää punertavan ruskealta, jota se ei ole.
Jalat on maalattu matalla sinertävään taittavalla valkoisella.
Olen tyytyväinen lopputulokseen=)                  

11 kommenttia:

Vaahteramäen Emäntä kirjoitti...

Pöytä on ihana!
Sinulla on ihana ompelunurkkaus ja niin siisti,tykkäilen kovasti!
Eilen juuri tuskailin oman ompelunurkkaukseni kanssa...ei pysy siistinä laisinkaan...ja kun olen ommellut niin näyttää kuin siellä olisi ollut pyörremyrsky ;D

Kikke kirjoitti...

Oooo miten kaunista teillä :)!
Ihana puuhastelupiste sulla,tää tahtois kans ;)!

sarppa kirjoitti...

Wau!Hieno pöytä ja kaunis kokonaisuus! <3 Taitava olet kyllä!

Peikkotyttö Hanna kirjoitti...

Ihana pöytä ja askartelunurkkaus. ♥

Hilda kirjoitti...

Upeaakin upeampi pöytä!!! Tuo pöytälevy on upean värinen, voi vitsit haluaisin tehdä tuollaisen meillekin! Saanko kysyä, millä käsittelit pöytälevyn, on niin ihanan värinen? Voin kuvitella, että noiden pöydänjalkojen kanssa oli väsäämistä :) Aivan ihana pöytä kertakaikkiaan, niinkuin muutkin kalusteet!! Mukavaa viikkoa toivottelen! :)

Onnenkyynel kirjoitti...

Hehhee, juu on vielä siisti, kun kaikki ompeluroina ei ole vielä siihen rantautunut =)
Huomaa:Konekin nököttää vielä toisessa huoneessa..
Säilytysideoita kyllä pähkäilen, että kaikki pysyisi yhtä siistinä..
Kiitos, kun ootte aina niin kannustavia!!

Pöytälevyn käsittelin ensin harmaalla petsillä ja sitten tummalla tammipetsilakalla.
Sitäki tuli tovi pyöritettyä rautakaupassa mielessä solmuun asti,
että mitä sävyjä sekoitan, että saan sen mitä halusin.
Ja lopputulos on kyllä niin hyvä,
että kerrankin ekalla kerralla osu valinnat nappiinsa :)

Marika kirjoitti...

Oi vitsi, ihanan näköistä!!! Kaikki tavarat ja kalusteet saisi tulla meille:)

Riitta kirjoitti...

Ihana teksti tuossa blogisi alussa, rakastan kiviä!
Ensivierailulla ;) Upea lopputulos,tuon äärellä kyllä varmasti viihtyy !
Iloista viikonloppua sinulle !

Sanna-Riikka kirjoitti...

Kaunista ja ihan käsittämättömän paljon ihania esineitä:)

Tykkään kovasti tuosta pöydästä ja niin muuten minäkin etsin aina sellaisia huonekaluja, joissa on jopa jo valmiina kolhuja ja viiltoja, sillä myös meillä niitä tulisi ihan väistämättä ja paljon!

Onnenkyynel kirjoitti...

Marika, taitaapi osua maut kohdakkain ;)

Riitta: Kivet on kyllä kaikessa karuudessaan niin kauniita ja kylmyydessään ja elleettömyydessäänkin jotenkin kutsuvan täydellisiä.
Itsekin keräilly pienestä asti lomilta kiviä ja mummini teki samaa matkoillaan, joista pari taitaa olla rantautunut mullekin ;)

Kyllä tuossa on tullut jo viihdyttyä.
Omanlaista kun saa aikaan, niin levollinen tyyni mieli palkaksi, eikös =)

Onnenkyynel kirjoitti...

Sanna-Riikka: Samaan aikaan rustailin ;)
Se on näin äidin vinkkelistä hyvä, kun on valmiiksi "raiskattua" huonekalua =)
Ei tarvi sitten lasten, kun parannella luukkia uusilla kolhuilla!