lauantai 29. toukokuuta 2010

Postin hakumatkallakin voi olla jotain ihmeellistä. Viime kesää fiilistellessä.

Naapurin iso pelto, jossa lapset muistaa jokakerta nähneensä ketun.
Melkein samaisessa kohdassa puolukkaa ja muita kasveja kasvava kivi herättää ihmetystä.
Kielot ja niiden avautuvat kukat ja vahva tuoksu
Suurin ihme ja pientä pelonpoikastakin aiheuttava asia on pystyyn kuollut todella korkea puu,
jota jännätään joka kerta: "Kaatuukohan se meidän päälle.."
Puhumattakaan näistä supersankareista ja prinsessasta. Turtles kilpparin, Tuhkimon ja Nalle Puhin/Spidermanin mutaationkin on nähty täällä käyskentelevän, kuinkas muutenkuin käsikädessä=)
Näin parhaina päivinä<3<3<3
Voi tule kesä ja perheen loma jo, tule!!! Näin se on fiilisteltävä viime kesää koneella, kun ulkona sataa, taas.




 

 
Aurinkoa ja iloa kaikkien viikonloppuun ja alkuviikkoon toivottelen hurjasti<3

torstai 27. toukokuuta 2010

Löytö tilansäästöpussista ja maalaiselämän iloja

Puhetta oli tässä taannoin, että lainaamme laitetta naapurilta, jolla  kylvömaa myllerretään.
Emme vielä itse moisia laitteita omista.
Mutta, kuinkas kävikään?
Meitä odotti upea yllätys pihamaalla.
Kuohkea käännetty perunamaa=)
Sinne on nyt ilo perunaa kuokkia.
Aivan älyttömän yllättynyt olen siitä, miten ihmiset ovat toistensa apuna täällä maalla.
Ajattelin piirakan pyöräyttää kiitokseksi ja kahvipaketin+servettien kera vierailla naapurin ovella.
Olen ihan sanaton.

Yllätys nro.2
Mieheni toi muutossa työpaikalleen jääneet 2 isoa tilansäästöpussia.
Siellä oli oma kiva pinkki kesämekko valk.palloillaja lapsille kaikkea kivaa=)
Löytöjen löytö oli tämä, ihana länkkärityyppinen prinsessa mekko.
Lumoonnuin tähän täysin, kun kirpparilla törmäsin joskus, kun tyttö oli ihan vaava vielä.
Nyt tyttö on 4v , 6 vuotiaan kokoinen tosin.
Mekko on 6-8 kokoa, joten reilu on vielä.
Mutta kotona voidaan jo fiilistellä menneiden aikojen tuulia;)
(Taitaa äiti kuitenkin tykätä mekosta enemmän, kun melko pian prinsessa ilmestyi Tuhkimopuku päällään)


                                                   
                                 

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Sämpylöitä ja raparperipiirakkaa

Tämä olikin jo kolmas pohja, johon lähipäivinä testaan raparperipiirakkaa.
Tämä oli myös hyvä, kaikki olleet.
Olen tenhnyt sen myös toscapiirakan pohjaan ja piimäpohjaan.
Tulee todella kuohkeat ja maukkaat piirakat.


Tämänpäiväiseen sain ohjeen Katjan blogista Päivänpesän elämää.
Kiitos, tästä tuli myöskin hyvää.
Itse en saanut tätä kohoamaan, vaan se juoksi uuniin karkuun..
Leipojassa varmaan vika ja leivinjauhetta vähän hörähtänyt;)

Maku kuitenkin korvaa ulkonäön!
Lisukkeeksi meillä syödään aina itsetehtyä vaniljakastiketta.
Tässä ohje, jos joku ei vielä itse ole tehnyt.
Suuremmassa perheessä ainakin tulee paljon edullisemmaksi, kuin valmis kastike=)


  1,2L täysmaitoa
  1-2 munaa ( Maun mukaan, maistuu vähän läpi, jos laittaa liikaa)
  5 rkl perunajauhoa
  n.1dl    Sokeria , maun mukaan.
  3 tl vaniljasokeria ( jossa siis aitoa vaniljaa seassa)

Kattilaan ja hellalle, ei tarvitse kuin sekoittaa vispilällä,
kun kuplahtaa, on valmis.
Sekoittamisessa menee tovi, mutta on sen arvoista.

Ps. Tätä voi soveltaa niin, että laittaa perunajauhoa pari lusikkaa enemmän, niin saa herkullista kiisseliä.
Mansikkahilloa kylyksille=)


                                               
                                          Sämpylöiden teosta myös nautittiin ja herkuteltiin lasten kanssa. Kotisämpylöissä on kyllä ihan oma makunsa..
                                                              

Pikkutuunausta ja tunnustus

Löysin kirpparilta söpön tarjoilukulhon, tummanvihreät osat jalassa ja kannessa ei oikein napanneet..
Spraymaali ja vähän aikaa hukattavaksi..

                    


En nyt muistanut ottaa ennen kuvaa, mutta tämän väriset oli nuo osat ennen. Kulhon sisällä vielä paistaa lasin läpi..

                                             




                                Tämä sain ilokseni noutaa Marialta Siirtolaisrouvana Baijerissa blogista.
                                                     Kaunis kiitos, olen tästä tosi iloinen=)


Haluan tämän ojentaa eteenpäin Anskuliinille Merenrantaelämää blogiin.
Kauniita kuvia suomen kesästä ja paljon muuta yhtä kaunista.
Linkittää en vielä osaa, koettakaa kestää:)
                                               

perjantai 21. toukokuuta 2010

Räpsis räpsis, pikku tuunausta ja löytöjä.



Skoppailtua..

Pihaltamme löytyi kauniita verenpisaroita <3<3
Käytiin lasten kanssa kiviä etsimässä terassin ympärille ja matkaan jäi ihana ötököiden kaivertama kuivunut oksa. Se saattaa löytää tiensä vielä sisälle. (Lapset koko aamun puhallelleet innoissaan saippuakuplia=)

Tuunausosastoon..Halusin harmaisiin ruokapöydän tuoleihin jotain muutakin valkoista, kuin istuinpäällisiin...Siitä se idea sitten lähti.. (heh)
                                                 Jokaisessa tuolissa on oma numeronsa..........
ILOA ILOA ILOA ILOA ILOA ILOA ILOA ILOA ILOA ILOA ILOA ILOA ILOA ILOA
Nuin hirmuisen paljon jokaiselle teistä, näihin helteen ja kauneuden täyttämiin päiviin<3<3<3

Lisäksi nämä tällä hetkellä meitä ilahduttaa sunnattomasti pihallamme
Melkein auennut omenapuun kukka
Ihan kympillä kukkiva jättikokoinen huumaavan tuoksuinen tuomi.
Maalaismaisemaan sointuva kottikärryllinen heinää;)
Leppäkertut



Ja hauska "liekehtivä pensas", älkää kysykö, en tiedä mikä tää on. Kertoa saa;)

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Nyt se viimein saapui kotiin. Keittiönpöytä, jota haikailin pitkään=)





Siinä se on, olen niin onnellinen <3<3 Tuntui aluksi ihan jättiläiseltä, kun niin pitkään oltiin ilman pöytää.
Mutta on se ihana ja just passeli meidän perheelle, IHANAA=)





                                                           

maanantai 17. toukokuuta 2010

Rakkaus..

Lähipäivinä on tullut paljon mietittyä rakkautta.
Miettinyt olen, miten se äidinrakkaus tulee ilman ehtoja, pyytteettömänä.
Vailla huolenhäivää siitä, että loppuuko se joskus.

Todellinen aito rakkaus.
Kun tai jos se eteen astuu, ota kiinni lujaa, älä päästä irti.
Varjele ja suojaa sitä, kanna sydämessä.

Nämä on omia ajatuksiani nyt,
kun kiireen ja arjen pyörityksen keskellä tuntuu taas siltä,
että toinen lipuu kauas, lähes ulottumattomiin.

"Kurkotan ja huudan", mutten osaa tehdä sitä oikein.
Tiedän, että siinä se on, vain minua varten.
Eikä tarvitse muuta, kun kurottaa ja pitää tiukasti.
Miksi se on välillä niin vaikeaa??
Näitä minikriisejä tulee ja menee,
mutta ne saa miettimään tulevaisuutta ja elämän haurautta lujemmin ja useammin.

Parisuhde on meillä ylä-alamäkeä.
Useammin onneksi sitä ylämäkeä,
sillä tasamaastoonkaan en tyytyisi.
Mieluummin otan ylämäet alamäkineen=)
Silläkin uhalla, että saan harmaita hiuksia.

Nämä blogiyhteisöt tuntuu olevan niin upeita ja niin kauniita rakkaustarinoita pullollaan.
Että, ehkä yksi kuoppainen, aito ja yhtä oikea rakkaustarina mahtuu joukkoon?


Tuossa se on, minulle oikea.
Olen sen ensisilmäyksestä tiennyt, ensi suudelmasta tuntenut, ensi kosketuksesta jäänyt kaipaamaan..

Liian kaukana olen ollut, arjen ja kiireen keskellä.
Niin kaukana, että sydän itkee takaisin.

Tämä tahtoo arkeensa kauniit sanat ja hellyyden,
aidon puheyhteyden, kun kuuntelee intensiivisesti ja on kiinnostunut aidosti toisen sanoista.
Ja naurun. Kun nauretaan katketaksemme, melkein pissat housussa kahdestaan.
Ne on nyt kadoksissa=(
Remonttia, remonttia...
Puuhaa ja tekemistä liikaa..
Mutta, kyllä se kunnon yhteys vielä löytyy=)
Parempaa huomista kaikille toivottelen.


"Rakkaus on kuin perhosen lento.
Niin hauras, niin kaunis, niin ihmeen hento.
Vaan hoivaapa sitä ja huolta kanna,
sen suurempaa lahjaa ei elämä anna"










Tuli tuossa kuistilla kahvikupposella tosi kiva fiilis, "synkistelyn" jälkeen.
Kuppi josta kahvia join, on meidän viimeinen muumimuki.
Hymyilyttämään pisti, että muki on rakkaus=)
Ehkä se ei ole ihan sattumaa, hih.






Nyt niille, jotka ei lukea jaksa, muutama fiilistelykuva tältä aamulta työn ja touhun keskeltä.
Olen aina nauttinut kamera kaulalla kulkemisesta, kuvia on aivan (jos mahdollista?) liikaa.
Kannan kameraa melkoisen usein mukanani.
Ennen lapsia virkaa kuvattavista täytti koira ja kissa=)
Tänne kuvaan kotia suurimmalti osin, jotain arjestammekin.

Kaunista ja taas kaunista aurinko viikkoa.
Muistakaa rakastaa!!!


Muurahainen päivälenkillä omenapuussa=)




Auennut marjapensaan kukka.




Ihanat kesäballeriinat, kirpparilöytö=)



Herkulliset uunileivät eväänä terassilla



Pienten poikien tyytyväisenä kipristelevät varpaat ja leikin keskellä unohtunut voikukka

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Kuisti viimein maalattu.


Eilen sain sitten pohjamaalin päälle lopullisen värin. Lopputulokseen olen tyytyväinen ja niin oli mieskin, kun saapui "uudelle kuistille" splättäämästä esikoisen kanssa.
Tuolit on vielä siellä kaupassa, mutta näitä keittiöntuoleja kun on 8, eikä ruokapöytää vieläkään...
Niin nämä 2 jouti kuistille aivan hyvin lainaan=)
Verhot vielä puuttuu, jotain kesäisen valkoista.
7 ikkunaa, jotain kappamallisia kaihtimia tai laskossysteemejä.


Tässä kuistin väri ennen, huomaa lasten naulakon tehokäyttö;)






Ovi on vieläkin yhtä "nätti";) Kesä aikaa laitella<3



Tässä jämälaudoista mieheni tekemä tomaattitaso kuistille.
Itse tein vanhasta sängynpäädystä ristikon.
Se saakin olla tollainen raakile, kunhan kasvit saa tukevasti kiinni=)

Pihallakin tuli kitkettyä ja lekoteltua, syötyä ja juotua.
Eilinen meni siis aika tehokkaasti työntouhussa.
Hyvä juttu!
Leppoisan kaunista sunnuntaita (aurinko jo paistaakin täydeltä laidalta)
ja intoa uusiin haasteisiin ja puuhiin kaikille.