tiistai 30. marraskuuta 2010

Pikkumuotoista pikkujoulu liikehdintää, Ilon aihetta ja pientä purinaa..Ja tunnutus.

Olipas eilen iloisen erilainen päivä.
Miten se menikään..
Mitä lähempänä asutaan, sen harvemmin nähdään.

Pitkään aikaan ei olla naapurin kanssa nähty,
nyt vieteltiin ihan "kahvittelu/glögittely iltapäivää kynttilänvalossa,
jouluisissa tunnelmissa.
Ei ihmeellistä, ei suurimuotoista, joulutunnelmissa mukavaa jutustelua.
6 joulutonttusen tonttuillessa ympärillä vuoroin omiaan.

Meillä tässä naapurustossa asuu melkein pelkästään vanhempaa väkeä.
Naapurin pariskunta tuntuu arvostavan elämässä pitkälti samoja asioita.
Jutustelu on mielekästä ja pariskunta
iloinen ja omanlaisensa, niin höpöttely on luontevaa.
Rento ja iloinen, elämänmyönteinen suunta elämällä.
Sellaisesta ei voi olla tykkäämättä.

No, onhan tällä se nurja puolikin, se toinen naapurin mummo,
jota meidän lapset on oppineet pelkäämään.
(Onneksi vain kesäasukas)
Kun ilmoitin naapurin tulevan kylään,
5v tyttö veti olat taakse ja kysyi varoen: " Se ilkeä naapurin mummoko"?

Ei, ei se ilkeä mummo kulta.
( Sydän muljahti taas, kuin maailmassa on ihmisiä, jotka lapsia kiusaa)
Tykätä ei kaikesta tarvitse, sietokykyään voi edistää. Ja antaa olla.
Suvaitsevaisuus kun ei ole meidän kaikkien vahvin laji!

Pallot ja frisbeet palautui pihallemme syksyn saavuttua.
Kuin kiusaten: Enää ei näistä ole iloa.
Kesän viettivät naapurin mummon varastossa,
sillä hakea niitä ei saa.
Tontin rajan yli ei ole asiaa ja mummo ei palauta,
jos vahingossa sinne lensi,
vaan takavarikoi kaiken.
Sinä päivänä lapset huusivat pihalla: Äiti, naapurin mummo on lähtenyt. Riemuiten.

Kesällä vanhimman pojan rippijuhlassa, vieraiden ja meidän pojat 2v, 5v ja 6v, juoksivat omalla pihallamme ja ilakoivat miekkaillen.
Naapurin mummo keräsi viinimarjojaan ja kirosi pojille.
Kielsi meidän omalla pihalla juoksemasta siinä, kun hän ei kestä kuunnella.
Meni niin pitkälle huuteluissaan,
että molempien meidän äidit oli valmiina jo ilmoittamaan pidemmälle häiriköinnistä.
Ja vieraat pyörittelivät ihmeissään silmiään.

Myöhempään miehelleni sanoi, miten meidän lapset on huonosti kasvatettuja, kun miekoillakin annetaan leikkiä.
Ja miten hän on huomannut, kuinka meidän perhe on aivan hirvittävä.

Haukkui minut, kun yritin ehdotella ratkaisuja hänen ahdistukseen.
Ja vielä myöhemmin sitten miehelleni uhosi, miten minä olin hänet haukkunut pataluhaksi.
Vaikka ihan rouvittelinkin häntä kokoajan, ilkeydestään huolimatta.

Onneksi on talvi ja mummo kotonaan. Jossain riittävän kaukana.
Ikävä kyllä muiden ihmisten kiusana pidemmän ajanjakson.
Kevättä odotan tietysti iloissani.
Mutta pikkasenhan tuo onnen tunnetta korventaa kesäasuntoonsa palaava kiukkuinen kesähäirikkö.

Siitäpä syystä onneni on suuremman suuri, kaksinkerroin mahtavampi,
kun toisena naapurina on mitä positiivisin ja mukavin pariskunta.


Pentik joulukahvi maistui pitkästä aikaa niin hyvältä.
Ja mikäpä voittaisi Valio vaaleaa glögiä. Nam.
Joulutorttuja tehtiin ekaa kertaa tänä vuonna.
Joulukakku olisi suunnitteilla tällä viikolla ja touhua ja töminää blogin innoittamana sytykeruusut ja niiden teko.
Kesällä kirpparilla niitä ihailin.
Teko-ohje löytyi täältä http://annanaarteet.blogspot.com/2009/10/ruusuja-ruusuja.html

Hiphei, se linkitys onnistui, jee.


Pämille
http://hotel-de-teddy.blogspot.com/ blogiin kaunis kiitos tästä.

Jouluiset halaukset teille kaikille.
Pitäkää mieli iloisena.                                         

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Mozart ja kanelitankoja

Tänään se iski, hirvittävä levottomuus.
Pyörin, sähläsin.
Kaadoin kumoon muutamia juttuja päivän aikana, kompastelin lasten brio siltoihin ja tiputin raa'an kananmunan lattialle, löin varpaan ja tiputin vessapaperirullan märkään lavuaariin.
Ja äsken teille kuvia ottaessa kaadoin miehen olusen vielä päivän kunniaksi.

Syntymäpäivä oli ja meni, voin niinkuin 25v odottaa saattaa..
Nyt voin levollisella mielellä tuumata, en vanhene ikinä ;)
Roppa itkee toista, mutta mieli se on saman hervottoman tytönhupakon vuojesta toiseen.

Ja synttärilahjaksi itselleni löysin aivan yli-ihanan vanhan singerin , jonka edellinen omistaja oli jo maalannutkin valmiiksi.
Miten se sointuukin niin hyvin tuon mun rakkaan "latoni" kanssa yksiin.
Ihana lahja, vaikka itse ostinkin ;)
Hintakin oli aivan kohdallaan.
Joten paljon onnea mulle vaan!





Ja teille jokaiselle SUUREN suuri kiitos, kun kanssani jaksatte taivaltaa ja kahlata läpi viikkojen ja kuukausien. Joskus toivottavasti jo vuosien.
Iloitsen viesteistänne aina kovin paljon ja toivon, että saatte iloa päiväänne kotonani piipahtaessa :)

Kanelitankojen tuoksussa Mozartin tahtiin ♪♪♫♫♪..
(Jep, opin uuden merkin ;)
Toivottelen teille kaunista ja joulun tuoksuista viikkoa.


                                                                               

torstai 25. marraskuuta 2010

Joulusukka joulusukka..Mistä joulu tulee ja minne se menee? Joulun suloisimpia kysymyksiä. VOL 1

Joulusukan ompelin pienten huoneeseen. Karvareunusta se vois kaivata, mutta pienet rakastui siihen näinkin


Meillä taas edellisten vuosien tapaan esitetään hurjasti joulukysymyksiä.Ajattelin jakaa niistä osan kanssanne. 
Sujahtaako tonttuset tänne?
Milloin niitä tonttuja oikein näkee?
Minkäkokoisia ne oikein on? Niiden on pakko olla tosi pieniä, kun niitä on niin vaikea nähdä.
Äiti, mua pelottaa, ootko varma, että tontut tulee sisään. Mistä ne pääsee?
Miten ne osaa itse tehdä siellä korvatunturilla samoja leluja, kuin kaupassa on.
Miten joulupukki jaksaa kantaa kaikki meidän perheen lahjat?
Miten ne porot voi osata lentää?
Miten ne tontut tietää milloin me laitetaan oven ulkopuolelle listat haettavaksi?
Miten saunatonttu kestää olla kuumassa kokoajan?


Hurjasti tulee kysymyksiä ja äidin yleisin vastaus liittyy jouluntaikaan =)

Kulkusen kilinää ja taian kimallusta sinunki arkeesi.

lauantai 20. marraskuuta 2010

Hipsutellen, supsutellen, polkkanamitankoja napsutellen..

Täällä fleeceaamutakki päällä.
Ulkona on ihan luvattoman kylmä, ei kestä ei.
Me tonttuset nautitaan lämmöstä,
utuisen jouluisesta lämmöstä omassa kotikolossa :)
Lämpöä sinunki viimaiseen viikonloppuun <3
                                                                          




                                                                        

torstai 18. marraskuuta 2010

Jouluisia fiiliksiä lapsillekin..Samaa huonetta eri puolilta.



 Ompelin pienille joulukalenterin. Tuli ihan hauska.
 Tässä vähän lähikuvaa kalenterista:)

Rennon rempseää viikkoa sinullekin.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Saanko esitellä KänkkisRänkkis, ikää 3v. Uhmakkuutta ääniaaltojen ja taidolla valittujen sanojen muodossa.

Olenpa tainnu unohtaa esitellä myös..Miss I don't feel like it: 4v. Teen mitä haluan, silloin kun itse haluan!
Vältän riitaa ja konflikteja, mutten suostu helpolla yhteistyöhön ;)
Yhdessä nämä lyöttäytyy maailman tuulia vastaan ja välillä kyllä kylvetään osaamista erilläänkin,
ihan vaikka vaan harhautusmielessä.
Pidetään äiti tehokkaan touhukkaana=)
                                                                             
Näiden uusien tuulien puhaltaessa ja kaikuen korvissani, toivottelen teille ratkiriemukasta päivää =)

                                                                          
 Kirpparilta jäi käteen 2 tusinaa hopeista tähteä pakkauksissaan eurolla, ei paha.
Niitä riittää kuuseenkin.

maanantai 15. marraskuuta 2010

Utuisen viileä, mutta ajatuksissa lämmin joulua hiiskuvasti lupaileva tervehdys

Nyt, kun ulkona on pimeää ja ilman lunta, niin ankean harmaata..
On kotona pakonomainen tarve tehdä talvea, jos ei muulla, niin sitten joululla ;)
Hissukseen se hiipii, takuuvarmasti päiväpäivältä lähemmäs.
Ja samaa tahtia hiipii täällä meillä tämä äiti, vieden ja tuoden joulua.
Joulunmieleen riittää kuppi kuumaa pipareineen ja pörrösukat kynttilänhehkussa,
saahan kuitenkin nauttia ja iloita kaikesta ja silloin kun siltä tuntuu, eikös?
Jouluun liittyy niin paljon,
joten onhan ihan sallittua, että aloitetaan kuin varkain ;)
Riemuiten kodin lämmöstä ja perheestä, aluillaan olevan joulumaan keskellä.
 Naulakosta vielä suurkiitos Walkoisia unelmia-blogiin :)




                                                                           
                                                                              

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Pienen vilpin jälkeen makkariin..Tervetuloa.

Hei ja kiitos kaikille edellistä edeltävään postaukseen kommentoineille..
Tässä kun sählää kahta postausta oleellisin unohtuu..
Ilman teitä olisi kyllä aika tylsää pitää blogia,
kyllä ne kommentit niin kummasti aina jaksaa ilahduttaa..
Ja teidän bloginne <3 Kiitos, kun päästätte ihailemaan kauniita kotejanne=)
Ja makkariin..
Tännekin tulee joskus vielä sama lattia, kuin noissa muissa alakerran huoneissa,
samoin eteiseen, joka näkyykin edellisen postauksen kuvassa.
Nyt näissä on "oksennuslattia", mutta näillä mennään vielä tovi..
Ja pylvässänkyni ( Jonka poikien isä on tehnyt, on siis tunnearvoa sanoinkuvaamattoman paljon)
sain takaisin ystävältä, joka piti hyvässä tallessa sänkyä, kun jouduin aikanaan muuttamaan pienenpään kotiin poikien kanssa. Nyt ystäväni muutti itse pienempään kotiin ja me isompaan, niin oli luonnollista, että sänky muutti takaisin meille=)
 Liinavaatteita säilytellään tuossa vitriinissä.
Makkarista keittiöönpäin..Täällä on siis kaksi raakalautaseinää ja kaksi tapettiseinää..
Ja kuvan vasemmasta laidasta menee vielä ovi vaatehuoneeseen..
 Tässäpä se syy lamppujen pelkistykseen. Joku sisustusliike netissä myi jo viime talvena näitä lyhtykaappeja ja siitä alkaen olen haaveillut niistä yöpöytinä. Vaan onni ei potkinut ja olivat silloin loppuneet. Vuosi kannatti odottaa, sillä tulivat uudestaan markkinoille =) Riisuin siis lamput aivan "alkutekijöihinsä", pelkkä puujalka ja polttimo ja sopivat mielestäni aivan ylihyvin lyhtyihin. Ja siivet pääsivät sinne kaapinoviin, joista oli kuvaa siis aiemmassa postauksessa.
 Oksa oli niin kaunis kuoriaisten syömä, tarttui keväällä lasten ja minun matkaan metsäretkellä.
Nyt sain sen viimein maalattua ja ripustettua kaikkea kivaa siihen.
Luonnossa tämä on paljon paljon kivempi, ei ole kauhian edustava kuvassa..
Ja juu, huijasin taas..Lista..Ööö..On se, on on. Kuvitelkaa tiukemmin, siinä se on =)
Ihastuin tapettiin, se oli aika eleettömän romanttinen ja päätyi kärryyni, arvatkaa...Kirpparilta =) Ei paha.
Tossa tv:n vieressä on tollanen lukunurkkaus divaaneineen. Siihen tulee vielä jalkalamppu. Nyt nurkka ei oikein aja vielä asiaansa, kun ei siinä näe lukea=) Mutta, kaikki ajallaan..


 Kiitos vielä, kun tulit kylään!

Huiputin, tai puoliksi, melkein ja en kuitenkaan..

Ainaki pöllöin otsikko ikinä ;)
Lupasin makkarikuvia seuraavaksi.
Niitä tulee samassa postauksessa, mutta lupasin aiemmin kuvan leikki/vieras/tietokonehuoneen työpöydän toiselta puolelta.
Tässä meillä siis säilytetään (Puusohvan laatikoiden lisäksi)
leluja, joilla lapset "leikkii" =)
Oli ennen keittiössä, kohdassa johon rakennan sitä saareketta.
Sekin on muuten taas edistynyt, hih, kyllä se vielä valmistuu!!
 Laitoin makuuhuoneen yöpöydän lampuista siivet oviin, kun pelkistin lamput. Näette kohta, kun päästään makkariin ;)
 Tässä siis tämä huone olohuoneesta päin. Oih, saan joskus haaveilemani pariovet tohon olkkarin ja tämän huoneen väliin, eikös ;)
Nyt ne ovat niin, ah, kauniit kellertävän ruskeat, kuten kaikki meidän väliovet, edelleen, huoh..
Kesällä ei sitten ehditty sitäkään hommaa tehdä, voivoi. Vielä on kestettävä..
 Ja tässä ikkunaltapäin. Ja aih, nuo ihanat tapetitkin. Kuvitelkaa, että se on sokea piste teillekin ;)
Se on vähän niin, että sähköt pitäisi vetää uusiksi ja samalla sitten tapetit..
Sepäs, miten, milloin, kuka ja missä ajassa...Hmmm..
Huomaatkos kuvassa jotain jouluisen punaista??? Onko se tonttu???Hei, joko?
Meidän Salama mcgueen fani se vaan meni "piiloon" kuvatessa ;)
 Ja tästä tuli niin pitkä postaus jo näinkin, niin otan sanat takaisin. Huijasin sittenki ...
Teen postauksen erikseen siitä makkarista sitten heti.
Perästä kuuluu, oottakeehan...

tiistai 2. marraskuuta 2010

Syksyinen tuulahdus

Mikään ei voita vuodenaikojen vaihtumisen riemua.
Kyllä me suomalaiset ollaan onnekkaita.
Nyt, kun vielä ehtisi nauttimaan tästä syksyn kirpeydestä,
ilman raikkaudesta ja kynttilöiden vienosta tuoksusta <3
Yritetään se tehdä, jokainen, erikseen tai yhdessä.
Elämä on täynnä asioita ja pikku ihmeitä,
joista pääsee jokainen nauttimaan.

Meillä remppaa tehdään taas ihan jokapuolella.
Mutta olkkarista...
Meitin karvanen uusi perheenjäsen sai oman kiipelytelineen ja syksyiseen tunnelmaan löysin kivat pikku lyhdyt.



   Ja tällasta olis tekeillä keittiössä, vieläkin..
Leikkihuoneen lipasto muuttuu hiljakseen keittiöön lisätasoksi..
Joskus sitten kokonaiskuvaa valmiista tasosta=)




                                                                 
Askartelutkin on käynnissä,
niistä toivottavasti lisää seuraavassa, ehkäpä ;)

Oikein riemukasta ja toisaalta lokoisaa loppuviikkoa kaikille.