sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Pöhkömpiki päivä voi muuttua välillä ihan kivaksi päiväksi

Huoli on ollut tänä päivänä päälimmäisenä mielessä.
Huoli omasta 16 vuotiaasta.
Tiedättekö sanonnan: viestintuoja ammutaan aina ensimmäisenä.
Samoin taitaa käydä viattomille sivullisille,
niille, jotka pyrkivät välttämään riitaa =(
Poikani ja hänen kaverinsa joutuivat fyysisen hyökkäyksen kohteeksi viikonloppuna yrittäessään toppuutella kolmatta kaveriaan kohtaan hyökännyttä samanikäistä agressiivista tyttöä.
Poikani sai pullosta päähän,
josta ikävä iso kuhmu (luojan kiitos, ei pahempaa) ja kaveri heiluvan hampaan ja auenneen huulen nyrkin johdosta.
Toisaalta ihailtava asenne puolustaa kaveria ja tällä kertaa pojat siinä onnistuivat,
mutta oman terveyden kustannuksella ei aina välttämättä järkevää =(
Eri porukassa tuo hyökkääjä oli, eivätkä pojat ennen olleet tyttöä nähneet.
Poliisiasia tuli, onneksi olivat itse senverran fiksuja, että soittivat.
Tyttö korjaattiin matkaan.

No mutta, ei siitä enempää täällä.
Mietin toki viitsinkö lainkaan täällä kertoa, kun asenne voi olla yllättävääkin tällaiseen ja en tiedä jaksanko sellaista.
Mutta toivottavasti kenellekään ei tule "kaikkitietävä olo murrosikäisten viikonlopun vieton suhteen"
Sillä pojat eivät kuuluneet tähän seurueeseen, ja olivat leffanhakureissulla.


'Tänään on sitten karkotettu ikävää oloa yllätysleffalla ja tacoillen, jälkifiilistellen jäätelöllä =)
Siivoillen kaikki yhdessä huomista varten, laitetaanhan iso osa jouluhumputuksista juurikin huomenna
esille täällä sydämen kodissa. 4 nuorimmaista askartelivat joulun ensimmäiset tonttuset ja enkelitkin.



Nyt lämpimään suihkuun =)
Jaksamista alkavaan viikkoon kaikille teille <3
Niin ja tervetuloa teille uudet ihanaiset, ilokseni huomasin uusia lukijoita klikkautuneen useammankin ja arvontaankin on osallistunut yllättävän iso määrä, hienoa!!!

9 kommenttia:

mustakissa kirjoitti...

Joskus on ihana huomata lapsissaan tuollaisia piirteitä - vaaraa uhmaten heikomman puolesta. Vaikka hirvittääkin välillä, voi tuollaisesta käytöksestä olla ylpeä. Tulee onnistunut ole, eikös:)
Mukavaa sunnuntai iltaa sinne:D

Onnenkyynel kirjoitti...

Mustakissa; tällä kanaemolla kyllä tuo riipas niin syvältä syrämestä, että tällä hetkellä en osaa ylpeä olla=(
Varmaan ajan kanssa kyllä toki=)

Oikein rentouttavaa iltaa sinnekin!

Katja kirjoitti...

Hieno teko nuorilta miehiltä mennä väliin vaikka siinä kävi itsellekin huonosti! Täältä kehu pojille :)

Peikkotyttö Hanna kirjoitti...

Hienostihan pojat siinä toimivat! :) Hurjaa menoa noilla nuorilla kyllä tuntuu (välillä) olevan... :/
Nuo tonttuset ja enkelit on ihania!♥

Sude kirjoitti...

Onhan se ihan normaalia olla huolissaan omien lastensa turvallisuudesta. Minulla on lapset jo aikuisiässä ja ihan kunnollisia, mutta silti kannan heistä huolta vieläkin :)
Hienoja tonttuja ja enkeleitä teillä kumminkin on askarreltu. Taitaa pukki tulla jouluna ison säkin kanssa, kun on noin kilttejä lapsia :)

Irmastiina kirjoitti...

Onneksi ei pojille käynyt pahemmin.

Onnenkyynel kirjoitti...

Katja ja Hanna: Näin se menee. Tuotakaan kun ei varmaan voi oikein opetella tai opetella siitä poiskaan.
Kehuttukin on kaikesta huolimatta ja kehoituksiakin jaettu =)

Sude; tasan silloinhan sitä varmaan viimeistään huolesta ymmmyrkäisenään, kun lentävät pesästä <3
Hih, kilttejä lapsia.
Hmm..Tänään voi tontut ollakin eri mieltä asiasta ;)

Irmastiina; se oli minunki ensireaktio säikähyksen jälkeen, HUH!

Ihanaa laitella joulua jo.
Kiitos tonttus ihailuista, pienet kumartaa =)

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Voit olla ylpeä pojastasi! Rohkeaa mennä väliin ja puolustaa ystävää. Poikasi tulee varmasti pärjäämään elämässä. Mukavaa joulun odotusta :) t. Heidi

gone to the beach kirjoitti...

Voi ei, kaikkea sitä saattaa sattua.Onneksi poika selvisi pienin kolhuin.