perjantai 25. maaliskuuta 2011

LOKEROIMATON tulevaisuus

Hohhoi kaikki.

Niinkun varmaan joku on saattanut huomata,
blogini on ollut vähän hunningolla.
Toisin kuin pitäjänsä :)

Tätä postausta on turha lokeroida mihinkään.
Sisältää tulevaisuuden suunnitelman muutosta,
puutarha unelmia ja hankintoja ;)


Ennen kaikkea, lyhyehkö selonteko hiljaiseloon.

Aloitin aikuisopinnot.
Etää ja iltaa, joten lastenhoito järjestyy niinkuin ennenkin.
Minä ja mieheni.
Ei siis suurta muutosta muille.
Mulle sensijaan, no, sanotaan vaikka näin:

♥♥♥ IIIIIIIIIIIIIIKKKKKKKKKKKKKKKKKKK JEEEEEEEEEEIIIIIIIIIIIIIIIII ♥♥♥

Olen niin täpinöissäni.
Tää opiskelupaikka mahdollistaa mun haaveeni sitten,
kun pienemmät lähtevät kouluun.

Ja nyt saan itse hoitaa lapset kotona päivisin,
niikuin olin toivonutkin.

Tulevaisuutta ei voi tietenkään suunnitella niin pitkälle.
Ei sitä tiedä, mieli muuttuu ja suunnitelmatkin.
Vaan nyt tää oli täydellinen sauma päästä tekemään jotain omaa,
muuttamatta lasten arkea.
Olen älyttömän tyytyväinen.

Täähän voi sitten johtaa siihen,
ettei ole aikaa samoin blogin pitämiseen, sisustamiseen ja blogeissanne vierailuihin =(
Asiat tärkeysjärjestykseen tietenkin.
Tää olikin kotiäidin henkireikä.

HEtkittäisiä pikku pakoja omasta arjesta.

Nyt tämä taitaa vaihtua aikalailla oppikirjoihin ja tentteihin ja lähipäiviin.

Kun yksi sivu kääntyy,
toinen aukeaa ♥
Ja voi jesta, kyllä odotan tätä lukua elämässäni.

Ja mikä voikaan olla parempaa tekemistä näin kevätauringon hivellessä nenänpäätä, kun suunnitella floristi ystäväni kanssa viime syksynä myllätyn etupihan perennapenkin jakamista ja uudelleen istutuksia.
IHANAA, en malta odottaa sitäkään.

Ihailin sinisiä valeunikkoja, tummia liljoja, polkakarkki kuvioisia perennoja ja kaikkia karkkisia ja dramaattisia sävyjä.
Reväytetään ulkona,
kun sisällä on niin säyseää ;).

Ja viimosena mun suloisuus kirppislöytö.. ( Rivirea Maison sitruspuserrin )
Sopii niin kivasti tuon Alessi sitruspusertimen kaveriksi,
vaikka tyylit on aivan erilaiset.
Ihania molemmat!!


Johan tässä tekee mieli alkaa puristelemaan sitruunaa, ilta hömpsyyn ;)

Jokaiselle lukijalleni tasavertaisesti oikein kauniin pirteää kevättä ♥
En unohda teitä tyystin, mielen piristykseksi kurkin tilanteiden salliessa blogejanne ja päivitän omaani myös jatkossa, verkkaisempaan tahtiin todennäköisesti vain.

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Huhhahhei..Elossa ollaan *:) KEITTIÖ VALMIINAAAAA !!!

Aika rientää ja
auringon mollukka pistää paremminki organisoidun systeemin päälaelleen!
Aika ei tunnu riittävän enää niinku aiemmin..
Tainnu n. kaksi kertaa käydä täällä reilun kahden viikon aikana.
Höh, en oo osannu aikatauluttaa enää päiviäni niin, että aika riittäis tähän ihanaan harrastukseen.
Kyllä se taas kohta, kun aletaan mennä uudella rutiinilla!

Mutta, aurinko; kultainen aurinko.
IHANAA, se oikeasti lämmittää jo.
En paa vastaan, kevät saa tulla ♥

Meillä on saatu keittiö valmiiksi.
Tai, hmpfh...
Pikkunen juttu vielä, viimeistelyn silaus, josta postaus sit erikseen myöhempään.
Suunnitelmakin vielä elää ja hana/lavuaari menee vielä vaihtoon.
Alkuun mies tuumas, ettei sitä vaihdeta..'
Vaan mieli se muuttui silläkin matkan varrella..

Ja ihan painostamatta, tosi on naiset!!
Tällänen ihme vaan pääs tapahtumaan ;)
Ja kerranki sitä osas pysyä vaiti..
Hykertelin tyytyväisyyttä hiljaa sisälläni, mukavaa välillä näin.
Toinen on aivan spontaanisti pitkän ajan jälkeen samaa mieltä.
Ihan melkis "omasta" tahdosta..
Eikä sillai; "Jos nyt sillä pääsen tästä, niin tehhää sit niin.."

Pliis, se olis niiiiiin kiva. Mä niiiiiin haluan just sen...
Joskus mennää silläki, ku ainaki tällä naisella on titaaniaki kovempi tahto!!

Niinkun meidän naisten haluuminen olis jotenki erityisempää ku miesten..
No, mut näin se meillä taitaa mennä.
Johtusko siitä, että oon kotona päivät.
Siihen ainaski virallisesti vetoan ;)

Tosin kaikki keinot on sallittu näissä hommissa ja viimisetki kortit
täytyy vetästä hihasta,
kun tiskialtaan valinnan paikka tulee.
Hanaa jo alustavasti pohjustin oikeeseen suuntaan, kun miehillä se tahtoo lähteä vähän hanskasta.
Tai no, en haluu yleistää..
Mutta, ainaki meillä se olis se isoin, eniten koneen näkönen monitoimihana joka mun mielestä menee jo vaiks suihkusta..

Eikä meidän keittiöön ees mahtuskaan, jossei halua sitä suihkuallasta virittää keittiönpöydän tilalle.
Jossaan vaan on se välimuoto sit meillekin, johon kumpiki on tyytyväisiä.
Kyllä se vielä löytyy.

Eniveis.
Tää on siis meidän keittiö.
Meidän kahden näkönen.
Ehkä hitusen, jos toisenki enemmän minua,
mutta en oo kyllä todellakaan vapaita käsiä tässä projektissa saannu!!
Ja sitten ku otetaan huomioon vielä useempi lapsonen, niin käytännön asiat on tietyllä tavalla jo ihan lasten takia vähä hassujaki ja esim. liitutaulu on ihan lasten iloksi.
Rennolla meiningillä.
Pohjana "maalais"talo.
Ja muussa sekasin vanhaa/uutta, omaa/toisen tekemää, halppista/laatua, mattaa/kiiltoa.

Makkariin johtava ovi näkyy tässä ekassa kuvassa
(Jep, mies on saikulla oikeesti ihan kipeenä, niin sänkyä ei oo pedattu, eikä ees aiota pedata =)



Laskutasonkin sain valmiiksi.
Tämähän oli peruslipasto, josta pilkoin paloiksi, laajensin taakse vitriiniosan ja pidensin leveyssuunnassa.
Kasasin/ kehitin uutta.
Tää oli se mun projekti ja kauan se veikin.
Tässä oli vapaat kädet ja siitä tuli mun omasta mielestäni tosi kiva ja sehän riittää =)
Eihän mieskään oo pahaa sanaa sanonnu siitä.









Tässä se nyt sitten on, pitkän suunnittelun ja "hikisen" työn hedelmä!




Taustalevyä en laittanu vielä vitriiniosan taa, kun makustelen vielä tarviiko sitä lainkaan..



Vaikkei musta olekaan hyvään toviin kuulunu,
en löpöttele enempiä,
vaan päästän teidät tutustumaan keittiöön peremmälle.

Nyt seistään keittiön ovella


Sitte katsellaan vasemmalle


Vielä lisää vasemmalle



Tehdääpä koko kierros samantien





Sitte kuva vielä tonne ovelle, jossa äsken seistiin.







Sitten vielä yksityiskohtia jakoon..









Pienet taiteilijat työn touhussa


Juotiin tänään miehen kanssa päiväteet ja herkuteltiin vähä lapsilta salassa, shhhh =)