keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Tuulahus tuunailuista

Kirpparilta iso kultainen lampunjalka.
Pikku pesu, ja puin lampunjalan ja Innerum kotikutsuiltani ostamat ruukku-ukkelit







Kromiin.
Ukkeleissa säilytetään tällä hetkellä lasten saksia, kyniä ja liitutaululiituja tässä alimmassa.
Ukkeleita jäi vielä 2 valkoista, kattoo sitten minkävärisen asun ne saa ylleen.

Sairastelua (mykoplasma testit otettuna) yli kolme viikkoa takana.
Yskä ku pitäs lähteä yskimällä ja nuha, no tiedätte.
Ei kyllä lähe yskimällä, sen paremmin kun nuhan hoitomenetelmälläkään.
Molempi pahempi ja yskä senkun vaan on ja pysyy.
Ventolinit on avuksi hetken.
Lumitöitä ei todellakaan ole nyt ilo tehdä,
kun keuhkot kovin heti kiittää..
Hiljaiseloa pitelevä blogi, nuokkuu pitäjänsä mukana vuoroin sohvalla ja vuoroin sängyssä lepoasennossa.
Niin, että kuvistakin näkyy, ettei rätti heilu, kun pakollisissa paikoissa ;)
Köhistelemisiin kultaiset lukijani.
(Tai mä köhin, pysykää te terveinä)

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Kohdun revähdys

..Ja kissa vaan todistamassa.

Miten se sanonta meni?
Jossei sitä käytä se surkastuu?!?!
Vai oliks se sittenki vitsi??
Sama kai tuo, vitsi tai tosi, mun kohtuni on 4 vuoden käyttämättömyyden jälkeen revähtäny ensimmäistä kertaa!!!!!

Ja siihen ei tarvittu mitään erityistä tekniikkaa, asentoa tahi tietotaitoa.
Aamupissalla yskäsin kissaa silittäessä.(Kattokaas, osaan tehdä monta asiaa samaan aikaan;)
Lopputuloksena edellä mainittu.
Kohtu sen oli oltava, koska mun vatsalihaksenihan ovat aivan iskemättömässä terässä,joten mistään alavatsan lihaksiston heikkoudesta, kohtua lukuunottamatta ei voi olla kyse ;)

Päätös lapsiluvun täydellisyydestä nyt ja tässä on mun tilanteessani ilmeisen järkevää.


Tässä olis vielä kuva nuista Pentikin kynttilänjalasta ja lampunjalasta, jotka ei edelleenkään ole löytäneet paikkaa..
Eikä sen paremmin lampunvarjostinta tai kynttilääkään ;)
Näillä mennään tään viikon puolessavälissä ja sisustaminen ei nyt tänään ole mielessä sitten lainkaan.
Iloa ja inspistä lähetellen ihanille lukijoilleni..
Kiitos!

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Katkoksia, olkkarin uutta ilmettä

Ouuuh..
Tulipa se katkos sitten tännekin.
Aikamoinen postaustauko pahanen.
Ei se mittään, uusi vuos ja uujet kujeet.

Kelleen ei varmaan jääny epäselväksi, että joulu tuli ja meni,
ja uudenvuoden pirskeet siinä suoriltaan perässä.

Niinkun varmaan moni muukin, meilläkin siirryttiin keskiaikaan ilman sähköä ja sitä myötä ilman sisään tulevaa vettä ja ilman lämpöä..Käytettiin ulkohuussia ja kantovettä kynttilän loisteessa muutama päivä.
Radiosta kuuntelin huvittuneena ihmisten romantisoitua käsitystä tilanteesta.
Voin kertoa, että vitsit oli vähässä.
Monella tulisi paniikki useamman päivän kestävässä tilanteessa.
Isossa perheessä tilanne oli haastava.
Pyykkivuori kasaantui, tiskit seisoi, pöydät huusi rättiä (kun ei juomavettä raaskinut kodin siivoukseen käyttää) imurista sai vaan haaveilla.
Lapset uskalsi leikkiä pihalla vaan valoisaan aikaan.

Alkuun lautapelit ja tarinat ym.t oli kivaa vaihtelua, mutta aika nopsaan se muuttui kyllästymiseksi lapsillakin.
Ei lastenohjelmia, kirjoja ei oikein nähnyt kunnolla lukea, kuin valoisalla.
Jotain positiivista, että ainakin joulupukin tuomat uudet lelut pääsi jos jonkinmoisiin leikkeihin mukaan =)
Kaikki ruoka meni pakkasissa pilalle, jota muuten oli aivan törkeästi, tietysti, kun oli joulu.
Vaikka vakuutus korvasi, oli omavastuu osuus.
Ja paha mieli siitä ruoan määrästä, jonka joutui heittämään roskiin.
Toisaalta "puhdistunut"fiilis, jännä reaktio.

Kynttilöitä paloi tolkuttomasti, valon ja lämmön määräsi kynttilöiden määrä ja niitä oli pakko olla kaikkialla.
Pelotti kissojen ja lasten soheltaessa seassa, mutta minkäs teet.
Menu koostui kaupan roiskeläppäpizzoista, karjalanpiirakoista, leivästä, hedelmistä, jogurtista ja muusta, jota kylmänä pystyy edes jotenkin syömään.
Puukiuas lämmitti kahvia ja kotia=)
 Kyllä täytyy edelleen vaan kiitellen kumartaa talon rakentanutta pariskuntaa.
En lainkaan ihmettele, että koko elämänsä halusivat talon pitää!
Lämpö ei karannut kovin helpolla ja ulkohuussillekin löyty kuitenkin sitä käyttöä!

Puu-uunin keittiörempan yhteydessä olivat poistaneet, joka olis ollu POP..
Onnekseni omistan maailman kultaisimman ystävän,
joka koko meidän armeijan kestitsi yhtenä päivänä.
Talo tarjosi piiiiiiiitkät kuumat suihkut. Lämmintä kotiruokaa ja iltapalaksi uunituoretta pannaria.
Puhumattakaan valoisasta lämpöisestä hotelli helpotuksesta ;)
Muisto päivästä jäi elämään sydämeeni <3







Uudella innolla porskutetaan uuteen vuoteen.
Samaa intoa haluan välittää sinne ruudun toiselle puolellekin teille jokaiselle ihanaiselle!